sunnuntai 30. elokuuta 2015

Pitkä videopostaus


Taka- ja etuosakäännöksiä treenailtiin. Tässä ei oikein ole tarpeeksi taivutusta.

Myös vastalaukkaa treenailtiin.
Eilen, noin minuutti ennen lähtöä hokasin, että tänään kuvataa videopostaus. Niimpä sitten kuvattiinkin, pitkä sellainen. Eilinen päivä kuvaa erittäin hyvin sitä, mitä miltein aina tallilla ollessani teen. Eipä mulla kai muuta:)


lauantai 29. elokuuta 2015

Ensimmäisiä laukkasulkuja ( video )


Empä antanut siis kipeyden haitata, vaan suuntasin tieni tallille. Koko aamun ja päivän oli satanut vettä kaatamalla, joten laitumet ja kenttä olivat muuttuneet aivan velliksi. Mun onnekseni Zz antoi heti kiltisti kiinni, eikä pitänyt mua hulluna muukalaisena, joka ensimmäinen ajatus on syödä pikku hevosraukka elävältä. Mutta tietysti ruuna pysähtyi juuri siihen mutaisimpaan kohtaan ja päätti, että hän ei aio ottaa enään yhtäkään askelta mihinkään suuntaan.. Onnistuin pelastamaan itseni useampaakin otteeseen kaatumasta, tarraamalla puusta kiinni, kunnes ruuna viimein suostui liikkumaan.
Koska olin tosiaan aika kipeä, äiti suostui heittämään mut tallille autolla. Ja koska kerrankin mulla oli tilaisuus saada kuvia itsenäisestäkin ratsastuksesta, niin pyysin äitiä jäämään kuvaamaan mun ratsastuksen ajaksi, että sain edes jotakin materiaalia.




Yksi kokopäiväinen sade ja mutaa riittää pariksiviikoksi eteepäin..
Herra Z oli vakaasti päättänyt, että maastoesteiden takaa löytyy hurjia sapelihammastiikereitä. Zeta kuitenkin kohtasi pelkonsa ja säilyi hengissä vaikka kävelikin hurjien maastoesteiden vierestä. Kentälle päästyämme Zet jatkoi samalla pörinä linjalla. Se ei varsinaisesti säikkynyt mitään, mutta se katsoi esteitä korvat hörössä jännittyneenä. Otin ohjat aika nopeasti ja yritin saadan Zetan huomion itseeni, mutta edelleen se oli hirmu epätasainen edestä ja keskittyi enemmän esteisiin, kun minuun.
Aluksi ravasin vain ihan tekemättä yksinkertaisesti mitään. Aloin vähän ottaa Zetaa kiinni, se ravasi kokoajan mun alta kuuntelemmatta. Okei se näyttää videolla ihan hyvältä, mutta todellisuudessa en oikein saanut Zetaa kuuntelemaan muo. En myöskään oikein pystynyt ratsastamaan siten, että miettisin ajatuksella tekemisiäni, tämän kyllä pistän kipeyden piikkiin.


 Ja koska en pystynyt selkeästi ajatella miten mun tulisi ratsastaa päätin keksiä päivälle aiheen, joka oli tällä kertaa sulut. Tein sitten sulkuja molempiin suuntiin ravissa ja laukassa. Tein myös sulussa liikettä, jossa mentiin hieman uransisäpuolelle ja takaisin uralle. En ole koskaan tuollaista tehnyt, joten en sitten tiedä sen enempää siitä, miten sen pitäisi hevosta jumpata. Tein samaa myös laukassa, enkä tiedä tehdäänkö tuollaista kuviota yleesä laukassa, mutta päätinpähän ainakin kokeilla. Zet muuttui ajoittain erittäin miellyttäväksi tuossa tehtävässä ja unohti pelätä erillaisia puomeja. Aikalailla noita samoja asioita treenaillessa meni koko tunti, sillä tein paljon toistoja. Zet oli ihan ok, sillä on meillä mennyt huonomminkin, mutta myös paaljon paremmin.

Iltatallissa jaksoin ihan hyvin, ei kipeys paljoa tuntunut. Ja sekin varmasti vai yksin buranan takia. Varmaan viimeisen kuukauden talleilut ovat menneet buranan voimalla, sillä ennen tätä flunssaahan mulla oli kylki mitä luultavammin revähtänyt. Onneksi sekin riesa on nyt parantunut, vaikka en sitä ehtinytkään juuri lepuuttaa. No, vaikka jaksoin iltatallin mainiosti, istastaessani autoon tajusin, että keuhkot ei oikein tykänneet noin ruumiillisesta työstä, sillä sain yskän riesakseni. No ei voi mitään.


Väsäsin muuten pikku Zetasta videon. Olen jo pidemmän aikaa halunnut tehdä videon tästä pollesta, mutta mikään biisi ei ole ollut millään tavalla inspiroiva. Tämä kuitenkin tuntui heti hyvältä, vaikka nuo alun sanat nyt eivät ehkä ihan täydellisesti tätä kuvaa.


Ja sitten vielä loppuun ihan perus videokooste, mikäli vain kiinnostaa:)






perjantai 28. elokuuta 2015

Kuva haastetta


 Minut haastoi Elina!
1. Lisää postaukseesi yllä oleva kuva sekä yhteensä viisi kuvaa, jotka kuvaavat mielestäsi parhaiten sanoja "onnellisuus", "rauhallisuus", "ystävyys", "muistot" sekä "yritteliäisyys".
2. Tämän jälkeen lisää vielä yksi kuva, jonka aiheen saat itse päättää. 
3. Haasta mukaan viisi blogia, mikäli haluat, voit linkata blogisi tänne, johon linkatuista blogista parhaimpia julkaistaan. 
Haastan Emilian, Suvin, Lindan, Sofian ja Unnan!
En kyllä voi sanoa, että hyvää kuuluisi. Sain ihan jäätävän flunssan paripäivää sitten, ja ei se kyllä olisi huonompaan aikaan voinut tulla. Mulla on nyt viikonloppuna kolmen kaverin rippijuhlat ja sinne tietysti pitäisi päästä ja ostella lahjoja yms yms, mitä tekee Rebekka? Makoilee puolikuolleena peiton alla. Kaiken lisäksi mulla on iltatallit tässä tänään ja huomenna, enkä niitä oikein nyt voi perua, koska omistajalla on vähän menoja ja joutuisi muuten minun takiani ne perua. Olen siis tunnollinen ja vedän pari buranaa poskeen ja hipsin tänään nöyränä tyttönä kaatosateeseen heiniä jakamaan ja ratsastelemaan. Ja mulla ei ole edes viikonlopun jälkeen aikaa parantua, koska meillä alkaa heti maanantaina leirikoulu, ja tietysti minun onnekseni vielä oikein urheilupainotteinen leiri.. No katotaan nyt miten asiat järjestyy..

maanantai 24. elokuuta 2015

Verta hikeä ja kyyneliä..

...Tuo kyllä kuvaa niin hyvin viimepäivien fiiliksiä! Viimepäivinä tallipäivät ovat venyneet yhä pidemmiksi ja pidemmiksi. Ratsastelut ovat menneet aivan laidasta laitaan. Ratsastin viime perjantaina niin huonosti, että aloin miltein itkeä siellä selässä, että mikä ihme muo vaivaa. Tänään taas Hämis oli varmaan hienompi kuin ikinä! Mutta puhutaampa vaikka sunnuntaista, kun päivältä on esittää edes jotakin materiaalia!
Yhdeksältä aamulla saavuin tallille ja oikeastaan samantien haettiin hepat laitumelta ja melkein suoraan pistettiin rekkaan ja lähdettiin ajamaan Riihimäelle estekisoihin. Olin tälläkertaa kisahoitajan pestissä.
Saatiin aivan upea ilma, lähes 30 astetta lämmintä. Päivänmittaan se kyllä sai jo vähän hikeäkin virtaamaan ja sain varmasti elämäni pahimman nestevajauksen, hups. Voishan sitä varmaan juodakkin, mutta eihän Rebekka muista ottaa vettä mukaan ja jaksa vaivautua buffaan :)
Mukana oli siis Daisy, Zz ja Frontsu. Daisy ja Zz meni aivan mielettömän hienosti, tämä oli kuitenkin vasta meidän tallille kisakauden avaus ja silti 4 ruusuketta matkaan! Frontsukin meni muuten niin hienosti yli metrin radat, mutta otti molemmissa luokissa yhden alas.


Mun suosikki poika ♥







Frontsu sai kunnian hakea Zz:tin ruusukkeen :)

Neljän maissa saavuttiin takaisin tallille. Auttelin vähän varusteiden viemisessä ja heinien jaossa. Päätin vielä extempore käydä vähän Raksun selässä. Harjojen kera siis suuntasin tieni laitumelle, jossa harjailin pollen ja hyppäsin kyytiin. Tosin ilmansatulaa, olihan edellisestä kerrasta jo puolisenvuotta!
Raksu on kyllä niin mielettömän kiltti ja herttainen heppa, ei kyllä ensimmäisenä oriksi uskoisi. Olin unohtanutkin kovan treenauksen ohella miten kivaa on mennä ihan vain rennosti vaatimatta itseltään ja hevoselta liikoja. Raksukin tykkäsi vähän rennommasta ratsastelusta ja oli aivan mielettömän ihana, jos se aina likkuisi yhtä miellyttävästi, en muilla hevosilla haluaisi ratsastaa ollenkaan. Vajaan tunnin humputeltuani suuntasin talliin hakemaan kameran ja ratsastin takaisin laitumelle. Otin vähän kuvia hepoista laitsalla, sellasiakaan ei ole tullut pahemmin otettua!
Siinä se, vanha kunnon Raksu :) ♥

5v ori Nova. Aivan ihana persoona, oon aivan rakastunut tähän kaveriin!




Tää kamu pitää mulle aina iltatallissa seuraa ja on aina muutenkin messissä hengailemassa!



Selma, tyttöhän on kasvanut jo kovasti ♥

On toi Daisykin kaunis, ei siitä mihinkään pääse.



Treenit vaan jatkuu! On ollut oikein vuoristorataa viimesimät ratsastukset. Joillekkin päiville olen suunnitellut treenaavani sitä helppoa A:ata, ja silloin en selviä edes harjoitusravista uralla kunnialla. Toisena päivänä ajattelen vain humputella ja hevonen pistääkin parastaan ja on aivan täydellinen! Kuten Hämis tänään ilman satulaa, aivan huippu! Osaa sekin hevonen kyllä yllättää. Postauksia tulee aina, kun saan kuvia. Usein teen tallihommia ennen/jälkeen ratsastuksen niin paha pyytää oikein ketään kuvailemaan ja tällaisella pikkutallilla ei ihan totta ole niitä ihmisiä kuvaajiksi asti, hyvä jos joku päivä on joku vähän pitämässä seuraa:)
Pahoittelut käsittelemättömistä kuvista, mun aika ei siihen nyt todellakaan riitä!

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Kuin siirtyisi ladasta formulaan

Jep, aivan kuin olisi siirtynyt vanhasta ladasta formula autoon. Vanhalla ladalla on loppujen lopuksi aika helppo ajella ja opetella asioita. Formulaan siirryttäessä ajaminen ei muutu laisinkaan helpommaksi, mutta parempia tuloksia on mahdollista saada.
18.8 Olin siis varannut valmennuksen aivan mahtavasta paikasta. Tiesin heti paikan nettisivuja lukiessani, että jos tonne pääsis niin silloin olis asiat hyvin.. Ja niin siinä sitten kävi, tiistaina löysin itseni harjailemasta itseäni reilusti korkeampaa hienoa hannover ruunaa, jonka karvankiilto oli vailla vertaa..
Viimeistään selkään hypätessäni huomasin, että nyt ihan oikeasti ei ole kyse mistään perusputesta vaan ihan oikeasti hienosta kilpahevosesta. Ja silloin on tietysti on ratsastettava aivan erisäännöillä, kuin siellä ratsastuskoulussa. Allani olikin hevonen, jonka ei ole koskaan tarvinnut sietää aloittelijan virheitä(lasken itseni vielä aloittelijaksi), siispä mun ratsastuksenikaan ei tulisi olemaan poikkeus. Ja heti ensimmäisenä tajusinkin, miten paljon olen vetänyt hevosia suusta. Huomasin sen vasta, kun sain alleni hevosen, jonka ei ole tarvinnut kestää sellaista. Tollo kertoi mulle siitä heti ja yhtäänmikään ei onnistunut jos ratsastin niinkuin "normaalisti". Sen sijaan, kun aloin tajuamaan miten korjata virhettäni Tollo palkitsi sen minulle. Aika hauska kommentti oli " Sä vedät enemmän kuin ratsastat". Ei sitä ollut aikaisemmin edes ajattelut, se oli mulle tapa, normaalia.
Tehtiin aivan perusasioita. Työstettiin ympyrällä mun omaa asentoa ja vähän hevosen tempoa ja ohjastuntumaa. Tällainen kouluratsastus valmennus on juuri sellainen mistä nautin täysinsiemauksin! Ja mitä valmentajaan tulee ( Tuija Tuominen ), en voi kuin kehua. Tuija on varmasti yksi parhaimpia valmentajia, mitä minulla on ollut ratsastusharrastukseni aikana. Ja voin sanoa, että niin monta valmentajaa on tullut testattua, että sormet eivät riitä niiden laskemiseen. Tuija pystyi nähdä istunnastani keskeisimmät virheet ja keskittyä niihin ja kertoa mistä virhe johtui. Tyylillä tämä asia johtaa sinun virheeseen. Tuija oli aika tiukka, mutta mielestäni se on vain ehdottoman suuri plussa, en voisi tyytyväisempi olla valmennukseen ja sen laatuun!
Olin vielä hyvin monen asian kanssa aivan hukassa, mutta asia kerrallaan niin hyvä tulee. Ehdottomasti palaan tuonne uudestaan!

Ja ei kyllä jäänyt ainakaan hevosesta kiinni. En ole varma kuinka tasokas Tollo on, mutta luultavasti sen tasoinen, että en koskaan tule pääsemään sille tasolle saakka :D ( Ainakaan vuosikausiin)