Huono rata, hyvä fiilis

Suuri kiitos kuvista ja videosta Emilia Uutela!!

Se on juurikin parasta ratsastuksessa. Jos huonosta radasta voi jäädä hyvä fiilis! Se on se asia mikä mulla on ollut kadoksissa, mutta se tekee ratsastamisesta kivaa. Ei niin vakavaa. En ole tänne blogiin kirjoittanut paljoa, koska mulla ei ole ollut ollenkaan materiaalia.
Olen päässyt ratsastuskoulun tunneilla menemään aika usein Upella. Se on sellainen hevonen, josta tykkään todella paljon. Se on tosi kevyt suusta ja todella herkka pohkeelle. Sellainen pehmeä, juuri sellainen mistä mä tykkään. Toisaalta sen selässä pitää miettiä kokoajan, sillä välillä se jännittyy jopa siitä, että hengitän liian jännittyneesti. Uppe on aivan mahtava, kun se liikkuu hyvin. Se kantaa itseään selällään ja sillä on tosi kaunis muoto. Mielestäni sillä on myös aika upeat liikkeet, kun se liikkuu. Mutta se myös jännittyy todella todella helposti. Silloin se vetää itsensä liikaa pakettiin ja jättää selän alas. Silloin se on myös todella vaikea ratsastaa. Laukassa myös helposti se lähtee menemään todella kovaa, jos ei osaa sille istunnalla kertoa tahtia.

Joka tapauksessa tykkään todella paljon treenata Upen kanssa. Se on juuri sen tyyppinen hevonen mistä tykkään, sellasia ei ole ihan joka nurkan takana. Ei sen tarvi olla edes hyvä, että olen tyytyväinen. No, uskalsin ilmoittaa meidät ratsastuskoulun kisoihin ihan vain luokkaan helppo C. Tiedän, olen viime aikoina mennyt vain helppoa A:ta, mutta Uppea en ratsasta niin hyvin ja se on mulle todella vaikea hevonen.

No kisapäivä koitti ja mulle kerrottiinkin, että Uppe ei ole varmaan ikinä ennen ollut koulukisoissa, että varaudu. Että älä ota itseesi, jos se on paljon vaikeampi radalla kuin treeneissä. Silti mulla oli tosi rento ja hyvä fiilis. Mitään sijoja ei lähdetty edes hakemaan, mä menin vain radalle pitänään hauskaa ja katsomaan mihin meidän taidot riittää.
Verkassakin ohjeeksi tuli pitää silmät auki Upen kanssa, mutta ruuna käyttäytyikin todella fiksusti. Hiukan sitä jännitti, kun kuului taputuksia, mutta se kuitenkin oli fiksusti. Hetkeksi se sai kilarit jostain ja oli jonkin aikaa todella huono ratsastaa, mutta rentoutui kuitenkin ennen rataa.

Sain Upelta verkassa niin hyvän pätkän ravia, että lopetin työskentelyn samantien siihen, ennen kuin ehtisin pilata yhtään mitään ja annoin Upen kävellä vapain ohjin varmaan 10 minuuttia. Mulla oli sellanen olo, että se on valmis nyt, enkä halua sitä yhtään enempää prässäillä.

Ihanasti saapaskin meni rikki juuri kisapäivänä

Kun päästin aitojen sisään pystyin melkein kuulla kuinka Upen sydän hakkasi. Kävin näyttämässä sille tuomari pöydän, mitä se hiukan tuijotti, mutta yllätyksenä tuli, että se kuitenkin pelkäsi yleisöä enemmän. Uppe tuntui vähän siltä, että se voisi vain paeta mun alta hetkenä minä tahansa ja, kun joku liikkui yleisössä se jo alkoi harkitsemaan asiaa :D

Kun vertaa tätä kuvaa verkkakuviin, voi huomata eron, tässä hevonen on jo tosi jännittynyt

 

Ja tässä joku liikkui yleisössä :D

Tätä tarkoitin, kun sanoin, että se menee pakettiin ja jättää selän alas. Tässä saa todellakin keskittyä, että se rentoutuisi

Rata alkoi todella huonosti. Kiemurreltiin alkutervehdykseen ja en uskaltanut ratsastaa keskiravia ollenkaan. En uskaltanut tehdä mitään, kuin hiukan myödätä. Onneksi se riitti siihen, että Uppe tajusi heitellä niitä jalkojansa ja saatiinkin tästä seiska ja oikein erikseen kehuja päivän hienoimmasta keskiravista ;D. No en saanut esitettyä siirtymistä normaaliin raviin ja Uppe oli vähän liiankin herkkä mun istunnalle ja siirtyi käyntiin. No onneksi en hermostunut alusta ja päätin vaan ratsastaa mahdollisimman hyvän radan loppuun. Loppurata ei ollutkaan enää niin kamala. Eka laukannosto oli kamala, Uppe alkoi taas loikkia. Onneksi se on tehnyt sen pari kertaa tunnillakin, niin osasin heti ratsastaa sen. Sain sen heti kiinni ja uuden laukan nousemaan. Ekalla kerralla, kun Uppe teki sen se kuskasi mua jonkin aikaa, ennenkuin sain sen kiinni. Loppurata oli todella hyvä ottaen huomioon, että Uppe oli todella todella jännittynyt. Loppu tervehdys oli ihan kamala, mutta mua vain nauratti.
Mut yllätti todella positiivisesti se, että vaikka Uppea jännitti, se käyttäytyi ihan hirveän fiksusti ja rehellisesti. Tässä on kyllä niin kiltti hevonen. Niinkuin sanottu, Uppe oli todella jännittynyt, jonka  takia ratakin oli erittäin fiasko, mutta mulle jäi silti tosi hyvä fiilis. Tiedän, että sekä hevonen, että minä yritimme parhaamme ja se olisi voinut olla sata kertaa huonompikin.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa :D