perjantai 3. heinäkuuta 2015

Riilahti~Kesäparatiisi

Eilen kotiuduin Riilahden vitosleiriltä hyvin haikein fiiliksin. Sanotaanko, että tämä oli tähänmennessä paras leiri ikinä. Viimeinkin saatiin hyvä leiriporukka! Viimevuosina leireillä joille olen mennyt on ollut enemmän tai vähemmän mielenkiintoisia ihmisiä joiden kanssa ei pahemmin leirin jälkeen olla yhteyksissä oltu. Tätä viikkoa tulee kyllä ikävä. Ihanaakin ihanempia hevosia, ympärillä niin paljon superihania ihmisiä, +25c, kesä! (Piiitkä postaus tulossa)
Ensimmäiset päivät menivät aika rauhallisissa merkeissä ja hieman rennommissa tunnellmissa. Saatiin leirimökiksi toivomamme Meijeri mökki ja sinne juuri ne ihmiset kuin olimme halunneetkin. Sain leiri hoitsuksi Niken aivan niinkuin olin toivonutkin. Viimevuonna en ollut edes ratsastanut Nikellä, hyvä jos olin kerran sitä rapsuttanut. Nyt mulle tuli vain heti sellainen olo, että siinä on sitä jotain.  Ensimmäinen tunti oli maasto tunti, johon sain Niken. Sain rauhassa tutustua hevoseen ja ai vitsit, mä olin ihan myyty. Se oli niin höyhenen kevyt kädelle ja niin pehmeä jalalle, eli juuri sellainen hevonen mistä pidän. Kiersimme ihanan lenkin metsässä ja lopuksi kävime laukkaamassa pellolla jossa heinä ylsi omiin polviin asti, vaikka olimme hevosen selässä.
Puhelinkuva
Illemalla mulla oli puomipainotteinen koulutunti Vipellä.Vipelläkään en ollut mennyt koskaan aikaisemmin, mutta ihan kivalta se oli näyttänyt. Tunnilla sain Vipestä paljon enemmän irti kuin olin odottanut. Jessica piti meille tämäntunnin ja vitsit se on kyllä hyvä opettamaan. Osaa antaa juuri oikeanlaisia vinkkejä. Harmi, että kuvaajamme kuvaili ihan vain hetken eikä oikein käyttänyt zoomia sen koommin.




Seuraavana päivänä sain taas Niken. Lähdimme maastoesteille hyppäämään sitä ensimmäistä ja helpointa rataa. Nikke ei oikein ollut parhaimillaan, koska en tajunnut vaatia siltä isompaa laukkaa. Hepasta alkoi paljastua aikamoinen hienohelma. Hän ei välttämättä halunnut mennä hyppäämään uutta koivuestettä, koska siihen ei oltu vielä tehty polkua. Tai jos polulla oli paaaljon mutaa ja kaikki kulkivat mudasta jonossa niin Nikke lähti kiertämään ties minkä risukon kautta, jotta hänen ei tarvitsisi astua mutaan :D Tämä näkyi myös karsinassa. Jokainen päivä sillä oli kakka tietyssä kohtaa ja pissa tietyssä kohtaa, ja niitä ei todellakaan oltu levitelty pitkin karsinaa :D
Illemmalla sain estetunnille Aadan. Sekin oli täysin uusituttavuus, mutta vitsit se oli kiva hypätä!









Tämä heppa kyllä imi esteelle ja sillä oli kiva hyppytyyli. Jessica Aminoffin kullan arvoisilla ohjeilla varustettuna tunti oli oikein onnistunut.

Illemalla Jessica piti meille teoriaa esteratsastuksesta. Aasinsiltaa pitkin juteltiin muistakin aiheista ja sanotaan suoraan, että munmielestä teoria ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä mielenkiintoista. Mä vaan toivoin, että teoria tunti ei loppuisi ja musta tuntui, että oon ihan kokoajan kysymässä jotakin. Tuon tunnin aikana opin aika paljon..
Illemmalla meillä oli leirikaste. Voi kyllä tuli ryömittyä ties missä lanssa ja saatua ties mitä jauhoja hiuksiin. Ja pakko myömtää, että viimeiset jauhot sain irti hiuksista vasta leirin viimeisenä päivänä. Leirikasteen jälkeen lähdettiin pienellä porukalla uimaan ja minähän heitin talviturkin veke. Tämän jälkeen olisi pitänyt olla vielä sauna, mutta syystä taikka kolmannesta sauna ei ikinä lämmennytkään.
Tiistaina vuorossa olikin uittomaasto. Sain taas toiveeni läpi eli Niken. Meillä oli aikaa, joten kävin harjailemassa Nikkeä. Tein ihan perusteellisen harjauksen ja selvitin hännä varmaan paremmin kuin ikinä. Kyllä se sen jälkeen silkkiseltä näyttikin, vaikka itse sanonkin. Kun viimein pääsimme selkään alkoi ripotella vettä. Onneksi tuli ihan vain muutama vesipisara ja sää oli edelleen lämmin. Teimme noin tunnin maastolenkin ja voi vitsit kun mä nautin. Riilahdessa on niin mielettömän kivat maastot. Aluksi ravailimme ja laukkailimme pelloilla jonka jälkeen menimme metsien läpi ja varmasti jokainen näytti erillaiselta metsältä. Oli myös pätkä, jossa sai parin kanssa vähän hanatella. Ensimmäisellä kerralla Nikke oli vähän varovainen, mutta toisella kerralla sekin tajusi jutun idean ja se vasta hauskaa olikin.
Kun viimeinkin saavuimme rannalle vaihdoimme vähän vaatteita. Nikke meni heti veteen hetkeäkään epäröimättä.
Uitto on kyllä aina yhtä kivaa, mutta  tänä vuonna se oli kuitenkin paljon kivempaa kuin viime vuonna. Vime vuonna sain uittoon hevosen, jonka kanssa ei oikein kemiat kohdannut. Nyt, kun sain uittoon ehkä parhaan hevosen ikiknä, se oli ainakin tuplasti hauskempaa. Saimme ravata ja laukata rantavedessä ja käydä uimassa syvemmälläkin. Nikke ei kyllä todellakaan olisi halunnut uimaan asti vaan alkoi miltein jyrätä kavereiden luokse. Se tuli vähän yllätyksenä, koska muutoin Nikke on aina niin höyhenen kevyt edestä. Ehkä toistan itseäni, mutta se vain kuvaa täydellisesti Nikkeä.





oi että mikä ilme ♥

Toi vaan on niin kiva hevonen, ei siitä mihinkään pääse. Ihansama mitä sen kanssa tekee, kaikki on kivaa.




Aikamme uituamme luovutin Niken seuraavalle ratsastajalle ja ei aikaakaan, kun hekin olivat uittaneet ja lähteneet ratsastamaan tallillepäin. Juuri, kun he olivat lähdössä Jessica sanoi " Se kuka ui tolle vastapäiselle saarelle saa 10 leiriolympialais pistettä". No minähän lähdinkin muutaman muun ihmisen kanssa uimaan vastapäiselle saarelle ja takaisin. Kyllä siinä sai uida, uida ja vielä kerran uida, mutta oli se sen arvoista, vaikka lopuksi lihakset olivatkin vähän väsähtäneet eikä oikein jaksanut ajatella mitään järkevää. Yllättävän nopeasti siitä kuitenkin palautui!
En muista enään kovin tarkasti, mutta illalla taisi olla erilaisia leiriolympialais lajeja. Joskus 10 illalla Jessica pyysi kokoporukan tallinvintille, jossa hän kertoi kummitustarinoita. Riilahdessa kummitustarinat ovat oikeasti hyviä, varsinkin, kun ne eivät ole vain päästä temmattuja vaan ne tarinat ovat oikeasti saaneet jostain peränsä. Riilahdella on todella pitkä historia. Kummitus tarinoiden jälkeen mentiin vielä yömaastoon johon sain Aadan. Kiertelimme ensin peltoa ravissa ja laukassa, jonka jälkeen mentiin Riilahden  kartanon pihaa ja sen puistoon ja siellä kerrotiin kummitustarinoita. Riilahden yömaasto on kyllä aina todella hyvä ja se onkin yksi leirin kohokohta. Meillä vain tietysti oli aamutallivuoro yömaaston jälkeisenä aamuna..

Mulla olisi ollut keskiviikko aamuna maastoesteitä, mutta sain sen vaihdettua koulutuntiin. True kouluratsastajalle vähän liikaa esteitä ;) Koulutunnille sain Papin. Silläkään en ollut ikinä aikaisemmin mennyt. Se on se hevonen, joka liikkuu tunneilla kaulapitkänä takajalat tallissa eikä ole oikein kenenkään suosikki. Juuri ennentuntia sain kuitenkin kuulla, että Papi osaa piaffit ja passaget ja on kilpaillut kouluratsastusta vaikealla tasolla..
Papi on varmaan vaikein hevonen, jolla olen ikinä ratsastanut. Otin ohjat käteen ja se alkoi heti kiskomaan niitä pois. Vaikka kuinka yritin korjata jalalla ja istunnalla, en saanut mitään vaikutusta Papiin vaan se kiskoi edelleen ohjia. Kokeilin varmaan kaikkia erillaisia keinoja saada hevonen pehmeäksi, mutta se kiskoi kahta kauheammin. Kokeilin myös sitä linjaa, että annan paljon ohjaa, jos se haluaisi kulkea eteen alas ja se ei todellakaan toiminut. Papi vetäisi ohjat innoissaan ja jatkoi hölköttelyä. Hansu piti mulle tämän tunnin ja vaikka sainkin häneltä hyviä vinkkejä ei oikein lähtenyt sujumaan. Ja tämähän johti aivan järkyttäviin istunta virheisiin, jotka varmasti edesauttoivat Papia kiskomaan ohjia.


Käynnissä aloin saamaan Papiin vähän tuntumaa ja muissakin askellajeissa alkoi tulemaan pitempiä pätkiä, jolloin Papi ei vain kiskonut muo ja mä kiskonut takaisin.

Tässä ja alemmassa kuvassa käytän siis johtavaa ohjaa


Laukkojen jälkeen aloin saamaan Papiin vähän enemmän tuntumaa, mutta edelleen se oli kaukana mistään hyvästä peräänannosta, mutta mikä tärkeintä se ei enään niin paljoa kiskonut. Silloin kuvaajien piti lähteä pistämään omaa ratsua kuntoon ja lopputunnista en saanutkaan kuvia. Tunnin viimeiset kolmeympyrää kevyessä ravissa sain Papin pohkeesta eteen ohjalle korkeaan muotoon ja se oli kyllä wau fiilis, kun aluksi olin aivan luovuttamis pisteessä. Opettajakin kyllä sanoi, että Papi on erityisen vaikea, koska sitä ei kukaan koskaan läpiratsasta ja että se meni kyllä paremmin kun suurimmalla osalla ratsastajista. Kyllä se oli hyvä kuulla siihen loppuun, etten ihan masentuisi.
Parhaimpia hetkiä laukassa. Hevonen ei kisko vaikka hellitään sisäohjalla.

Tässä taas se kuuluisa virheistunta




Taas mulla kädet sylissä. Ehkä se on kivaa sitten.

tunnin parhaita hetkiä
Ruokailun jälkeen meillä oli teoriassa irtohypytystä. Vaikka olen ollut ennenkin irtohypyttämässä, tuli esille paljon uusia asioita joisa mulla ei ollut mitän hajua aikaisemmin.
Tässä kuvassa on Dexter 1 v. Dexter on Maikin varsa, Maikki on taas hevonen, jolla menin viime vuonna yli puolet leirin tunneista, Maikki on nykyisin yksityinen :(

Asterix, vähän Dexteriä nuorempi

Illemmalla oli vielä estetunti jolle sain Niken. Tunti oli ihan super onnistunut niin minun osaltani kuin myös muiden. Kaikille jäi ihan huippu fiilikset. Sain Jessican neuvoista paljon enemmän irti kuin aikaisemmilla tunneilla ja Nikke oli niin hyvä! Varsinkin viimeinen linja, jota ennen otetin käskystä "pienen hanatus pätkän" krhm.. mutta sen avulla Nikke oli sen viimeisen linjan täydellisempi kuin koskaan. Kerran rysäytimme yhden esteen johtuen aivan täysin minusta ja siitä, että hevonen oli kiltti ja hyppäsi, vaikka kielto olisi ehkä ollut parempi vaihtoehto.
Suoritin myös C-merkin radan. Kaikki tekivät jokatapauksessa saman radan, niin mietin, että mitä mä menetän siinä jos saan kirjallisen arvostelun yhdeltä suomen parhaimmalta esteratsastajalta? niimpä. Tosin jotkut esteet olivat vähän isompia kuin 60 cm, mutta sanoin, että se ei haittaa ja että voin mennä isompana. Multa kyllä kysyttiin useampaan otteeseen, että haluanko ottaa varman päälle, mutta olin kuitenkin sitä mieltä, että ei esteiden tarvitse olla 60 cm, että pääsen niistä yli kunnialla. Onneksi esteen rysäytys ei tullut radalla.


Tajusin vasta nyt miten paljon heitän ohjaa pois hypyssä


Vähän jäin jälkeen...:D Hups

Tää on kyllä koominen :D


Tässä rysäytettiin se este niin että tolpatkin kaatu. Itseppähän ajoin Nikkeä liikaa eteen ja toin sen huonoon paikkaan.


Ilme

Tässä hypyssä kyllä tuntui, että nyt lennetään.




Tää hevonen <3



Pitkästä aikaa löysin oikeasti hevosen johon kiinnyin jo lyhyessä ajassa. Mä oon oikeasti sellanen ihminen, joka kaipaisi sellasta hevosta, mutta valitettavasti mun arjessa ei enään sitä yhtä, joka olisi aina yli muiden..
Illalla vielä kerroimme kummitus tarinoita ja grillasimme. 11 aikoihin lähdimme myös kummituskävelylle. Siellä siis kiersime pareittain vanhoja taloja, latoja ja kellareita yms jossa säikäyteltiin. En viitsi kertoa enempää, jotta en paljasta uusille leiriläisille, jotka mahdollisesti lukevat tätä. Sen vain sanon, että mä kiljuin ja lujaa!
Seuraavana päivänä oli vielä leikkimieliset maastoeste kisat. Lähimpänä ihanne aikaa oleva "voitti". Meillehän ei siis kerrottu mikä ihanne aika on, koska kaikilla ei ollut mitään kelloja. Sanottiin vain, että aika on sellainen, että radan ehtii mennä hyvin rauhallisissa merkeissä. Rataan kuului ns kolme eri rataa ja matkat niille, sekä joen läpi kävely. Onneksi olin käynyt viimevuonna kaikilla radoilla, sillä  nytkun olin vaihtanut maastoesteet koulutuntiin, en ollut käynyt tänävuonna muilla radoilla. Mä muuten olin kuullut väärin, että nopein voittaa, mutta silti vauhdin pitäisi olla rauhallinen.. krhm. Mentiin pareittain ja mä menin ns edellä. Mun ratsuna oli taas Papi, joka oli kylläkin paljon mukavampi maastoesteillä, kun sitä sai pidätellä ja ottaa kiinni kokoajan. Menin todella rauhallista vauhtia ( siis omasta mielestä, en muiden, krhm.. :D). Mutta kun saatiin tulokset, selvisi, että minää ja parini oltiin oltu kokokisan nopeimmat.. hups. Ihanne aika taisi olla 9 ½ ja me saatiin 8.20 ajaksi.  Sitten vielä illalla kotiin ja ihan jäätävä ikävä takaisin..
Tässä vielä leirivideo!

10 kommenttia:

  1. Oi, on varmasti ollut kiva leiri! Oot sä kyllä semmonen, mulle ei tulis ikinä mieleen vaihtaa maastoesteitä kouluratsastukseen! :D Varmaan oot taas ensvuonnakin menossa tonne? ;) Ja niin, tosi kiva postaus, vaikka oishan näitä voinut jakaa vaikka vähän päivä kerrallaan, niin ei niin maratonia olisi tullut, vaikka kyllähän näitäkin lukee mielellään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Heh :DD Olihan se kiva mennä este/kenttä leirille just silloin kun tulee hirvee motivaatio vaa tuuppaukseen XD Joo, kyllä Riilahti on paras paikka ja sinne mennään ens vuonnakin! Joo niin olisi. Ajattelin aluksi, että ei oo niin monesta asiasta kuvia, että jakaisin tän osiin, mutta kun aloin kirjoittaa tekstiä vaan syntyi ja syntyi ja yhtäkkiä ihmiset alkoivat lähetellä kuviakin. En sitten jaksanut aloittaa alusta että tekisin kahteen osaan tän.. Mutta ensikerralla sitten!

      Poista
  2. Aivan mielettömän ihania kuvia! <3 Varsinkin tuo hevosten uitto, en ole ikinä uittanut hevosta, varmaan aika kivaa! :D Tosi kiva postaus ja videokin oli tosi kiva! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3 jep, se on aivan superhauskaa! itsekkin pääsen vain leireillä ja se onkin kesän kohokohta :) kiitos!

      Poista
  3. Oi kiva postaus, aina kiva lukea riilahdesta!:)

    VastaaPoista
  4. Oli kyllä paras leiri <3 ens vuonna uusiks ;)

    VastaaPoista
  5. Uii, tuut sä mille leirille tänä vuonna, vai tuutko ollenkaan ? Me mennään 6b:eelle :)

    VastaaPoista