Arkea

Tänään heti aamusta menin tallille rakentamaan epätoivoisesti edes jotakin koulurataa muistuttavaa asiaa. Lähinnä aitasin puomeilla kentästä lyhyenkouluradan pituisen. Itse tehdyt kirjaimetkin teippasin pieniin kanistereihin. Onneks mulla oli äiti kanssa roudaamassa asioita, olisi mennyt ikä ja terveys.
Seuraavana kiipesinkin Hämpän selkään ja verryttelin ja ratsastin kouluradan. En kerro tästä kuitenkaan nyt enempää, sillä kirjoitain aivan erillisen postauksen myöhemmin siitä, mitä me oikein puuhailtiin.

Viimeaikoina koulutreenit ovat sujuneet niin hyvin, että mietin kokoajan, onko todellista, että voi saada niin monta suurta onnistumis fiilistä putkeen. Kohta on pakko alkaa joku ei musta oo tähän, oon niin huono kausi. Mun ylävartalo on pistetty nyt kuukauden aikana ihan uuteen uskoon, ja pientä muutosta pystyy kyllä nähdä!
Tämä marraskuu on kyllä nyt ollut ihan omistettu tän ratsastajan istunnalle. Inspiroiduin opettajani facebookissa jakaneesta pikku sivustosta, jossa oli kuvia ja hieman tekstiä " Marraskuu ilman jalustimia". Tuumasta toimeen, tämä kuukausi on ihan paria poikkeusta lukuunottamatta menty ilman jalustimia. Aluksi se toi jaloista lihakset tosi kipeäks, kun meni useamman päivän putkeen. Pikku hiljaa siihen tottui ja nyt se tuntuu paljon mukavammalta vaihtoehdolta kuin jalustimet!
Kävin myös muutama viikko sitten hakemassa Ridmeristä Perfect sit of Swedenin istuinkaareen, joka on ollut suuri apu istunnalleni! Ajattelin myös tästä kirjoittaa oman postauksen, kun saisin vain hieman materiaalia.

Viimeviikon tiistaina sain postista erittäin mieluisan paketin. Ruusuke, kunniakirja ja aivan ihana kirje. Olin hieman häkeltynyt kuullessani, että minun blogistani tykkää ja ylipäätään lukee, henkilö, jonka omaa blogia itse miltein ihailen!

 Ja jotta kaikki ei olisi niin ruusuista arkea, joudun sanomaan, että valitettavasti eräs meidän tallin yksityis hevonen menehtyi eilen iltapäivällä. Rakkaudella muistaen maailman kilteintä ja sympaattisinta hevosta ♥