tiistai 24. marraskuuta 2015

Ei pohjetta anneta kädellä

Kiiruhdin nopeasti matikan kokeen jälkeen kotiin, haukkasin jotain syötävää matkaan, vaihdoin vaatteet ja lähdimme pienellä kiireellä kohti Järvenpäätä. Perillä oltiin kuitenkin ajoissa, joten ihan rauhassa pistin Tollon valmiiksi liinatuntia varten.
Aloitettiin ihan käynnissä taassa miettien vain mua itseäni. Heti tuli ilmi, että mulla on vanha paha tapa, johon en ole itse kiinnittänyt mitään huomiota. Mä ratsastan hevosen itse hitaaksi mun jalalla. Mä olen itse hidas. Kun haluan hevosen aktiivisemmaksi puristan pitkän puristuksen ja sitten hellitän. Hevonen alkaa automaattisesti työntyä mun pohjetta vasten. Sen sijaan mun tulisi oppia tekemään vain kaksi hyvin nopeaa puristusta, jonka jälkeen mun täytyy hellittää välittömästi. Jos reaktiota ei tapahdu, sitten saa vähän suuttua, mutta seuraavalla kerralla täytyy taas kysyä nätisti. Tässä onkin mulle projektia vähäksi aikaa.

Tollon kanssa mä jouduin itse ihan kunnolla töihin. Se on hevonen, joka ei vain toimi jos sähellän siellä liikaa, se menee sekasin. Kun ratsastaa vain ratsastuskoulu hevosia, ei huomaa ehkä sitä, miten laukannostossa painosi valahtaakin eteen, tai pohjetta antaessa oletkin vahingossa hiukan suussa kiinni. Tollo on mahtava opettaja, koska sen kanssa ei mikään toimi, ennenkuin korjaat tuon virheen. Jos vahingossa pidät enemmän ulko-ohjaa kädessä, hevonen todellakin menee ulos, eikä korjaa ulosmenoa, jos vetää sisäohjasta. Steniron kanssa huomaan selkeesti virheeni ja mitä tapahtuu kun virhe "on päällä" mutta myös huomaan, miten kaikki toimiikin, kun saan itseni siellä selässä korjattua.

Tunnin vaikein tehtävä oli saada hevonen pohkeen eteen. Kuulostaa niin yksinkertaiselta, mutta tällaiselta amatööriltä helpommin sanottu kuin tehty. Mun oli p a k k o ratsastaa, jotta Tollo liikkuisi pohkeen edessä. Mun oli pakko ratsastaa joka ikinen askel, en päässyt lintsaamaan hetkeäkään. Kun tuntui siltä, että nyt en tästä enää yksinkertaisesti pysty saada Tolloa paremmin eteenpäin, tuntui, että seinä tuli vastaan, en vain pystynyt, kehotti Tuija mua vielä kerran nopeammin, voimakkaammin reagoimaan. Sitten saatiin haluamamme reaktio ja pääsin hellittämään.
Ilme kertoo kaiken

Mulle on myös ylitsepääsemättömän vaikea olla ylävartalon kanssa hiljaa, kun anna pohjetta. Tuija sanoikin osuvasti " Mä en saa nähdä sun käsistä, että sä annat pohjetta". Edelleen helpommin sanottu kuin tehty, mutta siihenkin tullaan nyt jatkossa keskittymään.



Olen mielettömän kiitollinen, että pääsen valmennuksiin näin hienolla hevosella. Olen kuitenkin itse vain pikkuinen aloittelija noiden hienojen kisahevosten ja hyvien ratsastajien joukossa.. Jos jotain kiinnostaa, miten Tollo liikkuu osaavamman ratsastajan alla niin tässä video. Alempana kuitenkin lyhkänen video meidän treeneistä, älkää järkyttykö liikaa.

9 kommenttia:

  1. Vautsi onpa magee hevonen! Ihan älyttömän kivat liikkeet ja sunkin ratsastus kehittyy kerta kerran jälkeen vaan! :)

    VastaaPoista
  2. Onpas hieno hevonen :o Todella hyvin meet kuvien ja videon perusteella, enkä kyllä sanois sua aloittelijaksi tai amatööriksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo Tollo on kyl astetta hienompi.. Mutta kiva kuulla :) Kuitenkin noin tasokkaassa tallissa todellakin olen alottelija :)

      Poista
  3. Vitsit ku on hieno hevonen! Ja teillähän näyttää menevän hyvin :) Löysin nyt vähänku uudelleen sun blogin kun sain viimein löydettyä sen bloglovinin kautta, kun bloggerin kautta ei tuu luettua enää blogeja ! :) Mutta nyt viimein nään taas sun postaukset!

    VastaaPoista
  4. Ootkos tehny ratsastushistoriaa?
    Jos et ni voitko tehä.
    Semmosta ois oikee kiva lukee;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ratsastushistoria postausXD

      Poista
    2. http://pilanpaiten.blogspot.fi/2015/02/varoitus.html tuosta löytyy :)

      Poista