Sanna Siltakorven maastoeste valmennus

Varoitan pitkäpostaus tulossa ja kuvien laatu ei ole mitään huimaa

Tämä postaus venyi nyt miltein viikolla, sillä odottelin aika pitkään kuvia maastoesteiltä. Olin siis Tiialla 2 viikkoa TET:issä ja viimeisenä päivänä mulla oli mahdollisuus päästä Sanna Siltakorven valmennukseen. Edellisestä valmennuksesta olikin aikaa jo varmaan vuosi.. Olen kyllä kiitollinen, että pääsin mukaan, sillä hevosia ei meidän tallilla ole niin paljon, että kaikille riittäisi . Olen kiitollinen, että nykyisellä tallillani merkitsee enemmän työ ja ahkeruus kuin raha.

Ryhmä rämä :)  Kaikki kuvat (c) Sanna & Lotta

Heti ensimmäisenä täytyy sanoa, että ratsastin perjantaina aikapaljon perustasoani heikommin. Onneksi se ei kuitenkaan pilannut valmennusta, sillä en vain osaa ottaa esteitä niin vakavasti kuin kouluratsastusta. Mulla oli kuitenkin hauskaa, sain hyviä neuvoja ja maastoesteet olivatkin ihan superkivoja, kun kentällä en oikein ollut terässä!

Mulle pakotettiin turvaliivi, emmä nyt tollasen kanssa osaa ratsastaa! Ne sano, että mä kuulema tipun ihan yli helposti.. Mistäköhän ne on sellasta saanu päähänsä?!?!

Olin siis ensimmäistä kertaa Sannan valmennuksessa ja elämäni toista kertaa estevalmennuksessa. Pakko sanoa, että pidin Sannasta paljon ihan myös ihmisenä ja persoonana, erittäin miellyttävä! Aloitettiin tulemalla ympyrällä neljää kavalettia. Meno oli aika vaivalloista. En saanut Hämiä ollenkaan pohkeen eteen ja se oli aika hangoitteleva. Keskityttiin siihen, että mun kädet on vierekkäin ja että en ala ratsastamaan liikaa ohjalla ja ala sillä korvaamaan sisäpohjetta.

Kun Hämps on pohkeen takana, se alkaa heti kiukuttelemaan kun pyydän siltä jotakin

Tästäkin huomaa, että polle ei oo oikein pohkeen edessä. Hämps painuu tosi alas kun ei ole aktiivinen takaosasta. En kuitenkaan tänään kehdannut vetää ton valkun silmän alla hanatus verkkaa, jossa yleensä saan Hämin eteen.. :DD

Kun kuulin seuraavan tehtävän olin itkeä verta. Mistä Sanna tiesi, että juuri tämä tehtävä on mulle se vaikein, se tehtävä joka menee epämukavuus alueelle? :D Eli meillä oli neljä estettä pituushalkaisijan suuntaisesti, mutta ne hypättiin vinottain, eli käytännössä kokorataleikkaa tyyppisesti. En tiedä onko tuollekin joku oma hieno nimi? Aluksi mun oli todella vaikea saada paikkaa esteille ja linjat menivät aika huonosti. Sanna sanoi, että alan sitten korjata liikaa kädellä, että mun täytyy kuvitella sellasta laukkaa, jota mennään kenttäradalla. Silloin paikat osuu paremmin, niinkuin osuikin.

Tässäkin näkyy hyvin kuinka alan auttaa kädellä

Tultiin tätä linjaan aika monta kertaa ennenkuin se alkoi sujua.

Tämän jälkeen tultiin vielä saman tyylinen vinolinja, mutta toiseen suuntaan ja vain kahdella esteellä. Meinasin kaksikertaa putkeen pilata lähestymiset niin pahasti, koska jotenkin eka este oli niin pituushalkasijalla, että olin tulossa sen ihan suoraan, en vinosti.

Tämän jälkeen tuli okseri, mutta siitä ei ole kuvaa

Kun oltiin kaikkia esteitä kentältä hypätty siirryttiin maastoesteille. Hypättiin jokaista estettä muutama kerta, jonka jälkeen tultiin yksi pidempi rata. Olin aivan unohtanut miten kivoja maastoesteet olivat! Tosin tälläkertaa, en oikein luottanut Hämikseen samalla tavalla kuin ennen, sillä tiedän, että sekin on nyt kerran mulla kieltänyt ja se oli kohtalokasta. Ei mulla turhaan ollut kannuksia jalassa. Parilla esteellä Hämis hiukan epäröi, mutta hyppäsi kuitenkin, kun mulla oli kannus. Tosin noi mun kannukset eivät pysy edes kannuskumin kanssa vaakatasossa, pitöää vissiin laskea niitä, jos haluan ne juuri sille tasolla missä haluaisin niiden olevan :D

 

 

 

 

 

 Ennen rataa tämä taloeste olikin kovin vaikea. Hämppä olisi niin mielellään juossut vain ohi, mutta näin kapealla tiellä se on mahdotonta, jos ei halua tiputtautua parimetriä tai nousta melkein pystysuoraan 2m savistamäkeä kohti aitaa. Saatiinkin Sannalta ohjeeksi tulla tätä edestakas kunnes onnistuisi. Lopuksi meni ihan ok. Sain tosin paljon valituksia siitä, että mun pitäisi harjotella kevyttä istuntaa, se on mulla kuulemma huono.

Tässä tämä meidän hurja hauta :DD No Hämpälle se ainakin oli..

Coffinilta saavutaan suoraan kentälle

 Ylläolevassa kuvassa Hämppä meinasi tehdä tunnin ainoan kiellon, mutta sain sen käskettyä yli, tosin jäin itse "hiukan" jälkeen.
Lopullinen rata meni siten, että ensin ratsastettiin kentällä kaksi estettä ihan suoralla linjalla ja mentiin kentän takapäädystä alashyppy radalle. Tämä meni aikalailla penkin alle. Hämis ei olisi millään halunnut hypätä kentältä pois. Radan alussa oli kaksi tukki estettä, jotka rakensimme aamulla. Tukit olivat siis ns. kolmion muotoisia. Tukit menivät hyvin. Hämis eteni varmasti ja hypyt tukeille olivat erittäin onnistuneet.

Tukkien ja sen jälkeen tulevan tynnyrin jälkeen oli hetki aikaa vain laukata metsässä. Pienen laukkahetken jälkeen tiekaartui suht jyrkkään alamäkeen, joka johtaa kentälle. Kaarteessa ylhäällä on pieni tynnyri jonka jälkeen pitää ohjata tieltä pois ja alamäkeen on rakennettu pienehkö koivueste. Viimeistään tässä kohtaa Hämppäri heräsi henkiin. Se melkein puri kuolaimeen ja yritti lähteä niin lujaa kuin jaloistaan pääsi. Juuri siinä kohtaa, kun piti saada hevosta vähän kiinni :D No tynnyrille tuli siis hyvin epämääräinen hyppy, mutta koivukin selvittiin hengissä, vaikka mentiinkin aivan liian kovaa alamäki vauhdiksi :D On tuo ailahtelevainen hevonen, tunnin alussa se vain pukitteli, kun käskin eteenpäin..

Ei nyt ole parempaa kuvaa tuosta kaarteesta, mutta tästä kyllä näkyy, että hiukan on epämääräinen lähestyminen :D

Kentälle tultiin toisesta päädystä pienempi ylöshyppy jonka jälkeen tultiin samainen vinolinja, kuin tunnin alussa, kierrettiin pieni silmukka ja toinen lyhyempi vino linja ja sitten laukattiin coffinille.

Hämppä oli taas hiukan epäilevä coffinia kohtaan, vaikka se olikin tehty niin helpoksi. Haudasta pääsee kävelemällä yli, samoin tynnyreistä.

Viimeisenä vielä taloeste. Eipä tuosta olekkaan sen enempää kerrottavaa!

Hiukan vinoon tultiin

 Radan jälkeen tulin vielä kolme ensimmäistä estettä uudestaan, koska ne olivat olleet radalla huonot, vaikka loppu rata oli kuulema muuten hyvä!

Oli muuten vaikea saada kuvaajaa arkipäivänä kello 11! Mutta onneksi muutama myöhempään valkkuun menijä ehti hevosten laitolta ottaa hieman kuvia!

Oman valkun jälkeen jäin vielä kuvaamaan paria seuraavaa, jonka jälkeen hoidinkin karsinat kuntoon ja iltatallin. Tällä päivällä päätin TET jakson pelkin kiitettävin raksein!

TET: jakson aikana mulla ei ollut oikeastaan minkäänlaista muuta elämää kuin hevoset. Saavuin tallille ma 8:ksi ja ti-to kello 10:ksi. Perjantaina tulin kello yhdeksi ja jäin illaksi. En päässyt minäänpäivänä ennen kuutta kotiin. " Virallinen" 6h työpäivä vaan joka päivä venyi, venyi, venyi.. Joka päivä olin poissa kotoa vähintään 10 h. Olisin ollut pidempääkin, mutta halusin lähteä ennen pimeää, sillä pelkään kävellä pilkkopimeällä metsätiellä yksin.

 

Uus kypärä oli tosiaa pakko hommaa

Työ oli raskasta. Siivosin karsinoita, annoin päiväheiniä, pesin hevosia, hoidin iltatallia, laitoin Tiialle valmennuksiin hevosia ja kävelytin niitä. Siivosin varusteita, satula huonetta, vesikippoja, suojia.. Korjasin ja rakensin aitoja. Monena päivänä ainoa hetki, jolloin olin tekemättä mitään oli 3 minuutin ruokatauko. Ei, ei Tiia mua käskenyt lähtemään aamulla 9 ja tulemaan kotiin illalla puoli yhdeksältä. Tein sen omasta halusta. Nuo kaksi viikkoa oli hyvin raskaat, mutta myöskin niin ihanat. Tykkäsin siitä mitä tein, viihdyin erittäin hyvin ja yritin olla niin ahkera kuin suinkin mahdollista. Ja ennenkaikkea tein itseni kanssa sopimuksen, en aio valittaa yhtään mistään koko TET in aikana, ja mielestäni onnistuin tässä erinomaisesti!

Siivoilua

Hämps onnistuneen treenin jälkeen, kaatosateessa..

 

On ehkä ymmärrettävää, että kun on ollut sen 12 h liikenteessä, ei jaksa lähteä kavereiden kanssa mitään säätäämään. Monesti menin melkein heti nukkumaan.

Paripv Hämiksen pesun jälkeen.. Huomaa kyllä, että loimea on käytetty ja että ruuna ei halua olla kimo..

 

Nyt on meneillään ensimäinen viikko TET in jälkeen koulussa ja mä en yhtään diggaa, en yhtään. Ehkä oli virhe päästää mut TET:ttiin koska ennen TET:tiä oikeasti aloin jo viihtyä koulussa, nyt kaikki on jotenkin niin vastenmielistä. Varsinkin kemia ja matikka, oikeasti tulen hulluksi. En tiedä tuoko minut enemmän hulluksi itse aine vai aineen opettaja..

Tänään vietettiinkiin mun syntymäpäivää, minä 15v. Oli jo aikakin. Täytyy sanoa, että parempi syntymäpäivä, kuin on vuosiin ollut! Sitä vaan huomaa, että mullakin on niin paljon aivan ihania ihmisä mun ympärillä ♥

Kattokaa minkä lahjan mun kaveri antoi <3 Tuo on tavallaan laatikko joka avautuessaan on kuin kukka. Tuossa on tärkeitä kuvia, karkkia, ihania lappuja, joissa lukee hyviä asioita mutsa, tsemppilauseita ♥